Viilenevien vesien myötä taimenten aktiivisuus lisääntyy syksyä kohden. Loppukauden paras sesonki ajoittuu Keski- ja Itä-Suomen koskilla elokuun puolesta välistä rauhoituksen alkuun.
Alkusyksy on pikkukalajäljitelmillä kalastavan kulta-aikaa. Keväällä kuoriutuneet kalanpoikaset ovat kasvaneet kesänaikana muutaman sentin pituisiksi ja liikkuvat parvissa, jolloin taimenet keskittyvät ruokailemaan niitä.
Loppukaudesta koski- ja virtapaikoissa uiskentelee toki monen lajisia ja kokoisia pikkukaloja. Joillakin koskilla harjuksen- ja siian poikaset ovat merkittävää taimenten ravintoa varsinkin loppukaudesta. Koskien vakioasukkaisiin kuuluvia kivisimppuja taimenet syövät myös tilaisuuden tullen. Myös monet särkikalat ja ahven kuuluvat ruokalistalle, vaikka niiden osuus talvea kohti väheneekin huomattavasti.
Taimenet voivat ruokailla mihin vuorokauden aikaan tahansa, kun vain ravintoa on helposti saatavilla. Monet kalanpoikasista lähtevät rohkeammin liikkeelle vasta hämärän turvin. Saaliin perässä lähtevät liikkeelle myös saalistat, kuten talvea vasten tankkaavat taimenet.
Pikkukaloja jahtaavien taimenten syönti kiihtyy iltaa kohden, ja on parhaimmillaan noin puoli tuntia ennen pimeintä hetkeä. Aktiivinen syönti voi jatkua pimeälläkin, mutta kiivain syönti loppuu usein jo 1-2 tunnin kuluessa lähes kokonaan.
Mustia streamereita siimanpäähän!
Kesänvanhoja kalanpoikasia jäljitellään pienillä noin viiden sentin mittaisilla streamereilla. Parhaiten hämärässä ja yöllä kalastavat yleensä mustat streamerit. Poikkeuksiakin on joskus ollut, kuten esimerkiksi valkoinen perho on jostakin syystä kelvannut taimenille parhaiten.
Taimenet popsivat myös isompia kaloja ja kalanpoikasia sekä pieniä virran ylittäviä tai virtaan joutuneita nisäkkäitä, kuten hiiriä ja myyriä. Koskien niskoilla tai miedommissa virranosissa uitetut isohahmoiset streamerit taimenet saattavat hakea jopa 5-10 metrin etäisyydeltä.
Myös vanan jättävät hiirijäljitelmät saavat taimenen hakemaan perhon useiden metrien etäisyydeltä. Joskus otollisessa paikassa taimenet ovat jopa kilpailleet saaliista, kuka ennättää napata suupalan ensin. Otit ovat tällöin rajuja.
Uittotekniikka ja perukkeet
Uittotekniikka ja perukkeen paksuus kulkevat streamereilla kalastaessa käsi kädessä. Lähes aina käytettävän perukkeen kärjen vahvuus voi olla 0,35-0,40 milliä. Silloin peruke kestää kiviin hankautumista paremmin.
Joissakin perhomalleissa ja tekniikoissa perho sidotaan kiinteällä solmulla, jolloin perukkeen avulla saadaan perho uimaan toivotulla tavalla. Sen sijaan, jos perukkeella ei ole tarkoitus uittaa perhoa tai jos perhoon halutaan herkkä uinti, kannattaa streamer sitoa lenkkisolmulla kuten unisolmulla.
Moni lopettaa kauden rauhoituksen alkuun!
Moni kalastaja päättää kalastuskauden taimenen kalastuksen osalta rauhoituksen alkuun. Taimenen rauhoitus on koski- ja virtapaikoilla joessa ja purossa 1.9.-30.11.
Rauhoituksen päättyessä 30.11. on mahdollisuus jälleen kalastaa, mutta monilla koskilla on kutupaikkojen osalta voimassa kahluukielto, joka kestää kesäkuun alkuun. Talvella taimenen pyyntiin liittyy myös riskiä, jos lämpötila on pakkasen puolella. Varsinkin lain mukaisesti alamittaiset tai muuten rauhoitetut kalat vaurioituvat, jos niitä nostaa vedestä ylös. Siitä johtuen moni valistunut kalastaja ei kalasta pakkaskelillä lainkaan.
Vuoden 2016 alusta voimaan astuneen uuden kalastuslain ja -asetuksen keskeisimpiin tavoitteisiin kuuluu uhanalaisten kalojen suojelu ja huomioon ottaminen kalavesien käytössä.
Etelä- ja Keski-Suomen alueella järvitaimenkannat on luokiteltu erittäin uhanalaisiksi. Tämän vuoksi rasvaevällinen taimen on kokonaan rauhoitettu leveyspiirin 64º00´Neteläpuolisissa sisävesissä. Rasvaevällisen taimenen alamitta leveyspiirin 67º00´N pohjoispuolisissa vesissä on 50 senttiä. Näiden leveyspiirien välissä alamitta on 60 senttiä. Purossa tai lammessa, johon ei ole vaellusyhteyttä merestä tai järvestä, ylämitta eli enimmäismitta on 45 senttiä. Rasvaeväleikatun taimenen alamitta on koko maassa 50 senttiä.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilla on oikeus antaa lupa myös asetuksesta poikkeaviin pyyntimittoihin tietyllä vesialueella. Asetuksen lisäksi kalastusoikeuden haltijat ja kalaveden omistajat voivat asettaa kalavesilleen asetusta korkeampia pyyntimittoja kalakantojen turvaamiseksi. Kohteen lupaehdoista selviää sen hetkiset lupaehdot.
Käytettyjä lähteitä:
https://www.eraluvat.fi/kalastus/kalavesien-hoito/pyyntimitat-ja-rauhoitusajat.html
