Pilkkiminen

Legendaariset Tapsa-pilkit- Lue menestystarina Suomen myydyimmistä pilkeistä!

Pielaveden Jylhänkylässä asuu yksi Suomen kuuluisimmista pilkkien valmistajista. Tapio Saastamoisen Tapsa-pilkit ovat jo vuosia olleet Suomen myydyimpiä niittäen mainetta myös maamme rajojen ulkopuolella. Tuoteperheen Saukko-pilkillä on voitettu Pohjoismaiden mestaruuskisoissa neljä mitalia, muun muassa miesten kolmoisvoitto Norjaan. 

Pilkkimestari Tapio Saastamoinen on harrastanut kalastusta jo pienestä pojasta saakka, kun hänen isänsä vei hänet kesäisin ongelle ja talvisin pilkille. Tähän päivään mennessä kokemusta on kertynyt pilkkimisestä jo vuosikymmeniä. Kilpaillessa tuli aina mietittyä ja kokeiltua, miten saisin paremman saaliin. Niinpä vuonna 1994 päätin aloittaa valmistamaan kehittämiäni tuotteita teollisesti. Näin kuvailee Tapio Saastamoinen yrityksensä syntyhistoriaa.

Tapio valmistaa pääasiassa pystypilkkejä, mutta myös kehimisvapoja, morreja, siimatapseja, ketjukoukkuja ja vapasettejä. Kairanterien teroituskin kuuluu osana liiketoimintaan.

Pystypilkit ovat metallipintaisia suipon uistimen muotoisia vieheitä, jotka nimensä mukaisesti uivat pystyasennossa. Pystypilkin alla on usein pienen ketjun päässä koukku, värikoukku tai vaihtoehtoisesti siimatapsi, jonka toisessa päässä on mormuska. Tapio Saastamoisen valmistamia pystypilkkejä on saatavilla tapsi- ja liukupilkkiversioina. 

Pystypilkkiminen on ollut kautta aikojen Suomen suosituin pilkkimismuoto. Vilkasliikkeiset ja laajalle alueelle leijailevat pystypilkit ovat jokaisen pilkkikalastajan perusvälineistöä.  Pystypilkki on parhaimmillaan, kun halutaan saada kala mahdollisimman nopeasti avannosta ylös. Se on myös helpoin ja saalisvarmin tapa aloittaa pilkkiharrastus. Pystypilkinnässä on tarkoituksena viedä syötti nopeasti haluttuun syvyyteen pilkin toimiessa painona. Pilkin toinen tehtävä on houkutella kaloja metallin välkkeellään. 

Pilkittäessä käytetään yleensä syöttejä lukuun ottamatta värikoukulla pilkintää. Kärpäsentoukka on hyvä perussyötti. Kalojen ollessa huonolla syönnillä käytetään kärpäsen ja surviaissääsken toukkaa yhtä aikaa, kun taas hyvällä syönnillä ahvenen silmä toimii parhaiten. Sen sijaan perinteinen liero sopii hyvin särkikalojen pilkintään kevättalvella.

Pystypilkin valintaan vaikuttavat pyydettävä saaliskala, sääolosuhteet sekä veden syvyys ja väri. Meillä Suomessa käytetään eniten väriyhdistelmää kupari/hopea. Seuraaviksi suosituimmat värit ovat messinki/hopea, Tommakki/hopea ja kokonaan hopeinen. Norjassa pilkkijät suosivat eniten yhdistelmää messinki/hopea, eli gold/silver, kuten he sen ilmaisevat, Kertoo Tapio Saastamoinen.

Pilkkiminen aloitetaan laskemalla pilkki kalastussyvyyteen, jonka jälkeen vedetään yksi pitkä uintiliike houkuttamaan kaloja lähemmäs. Sen jälkeen tehdään pienempiä nyppyjä vaihtelevin väliajoin ja toistaen useita kertoja. Myös pieniä väristyksiä kannattaa kokeilla. Tärkeintä on kuitenkin saada aikaiseksi vieheeseen vaihtelevia liikkeitä kalojen mielenkiinnon herättämiseksi. Kalan tärpätessä tehdään nopeasti pieni tartutusnykäisy ja nostetaan kala pinnalle vetämällä kaksin käsin siimaa jäälle. Mikäli siiman päässä on isompi vonkale, voi kalaa joutua vähän väsyttelemäänkin. 

Hyvällä syönnillä valitaan nopeat pilkit. Kokeillaan ottaako ahven silmään, värikoukkuun, ketjukoukkuun tai lyhyeen tapsiin. Avannosta pilkitään vain heti kiinni ottavat kalat. Ei jäädä viimeisiä ”hippuja” pilkkimään. Tehdään nopeasti uuttaa avantoa. Huonolla syönnillä täytyy olla kärsivällinen, odotetaan pidempään, käytetään pitempiä tapseja, vaihdetaan syöttejä ja erilaista pilkkiä tai pelkkää morria. Haetaan uutta paikkaa, jossa on pienempää kalaa, sillä sitä helpommin saa, neuvoo Tapio Saastamoinen kokemuksellaan. 

Kilpailuvietti saa pilkkimestarin lähtemään kisoihin. Siellä saa liikuntaa ja voi olla saman henkisten kanssa vaihtaen kuulumisia, sekä voi aistia vuodenaikojen vaihtelun, kun esimerkiksi keväällä muuttolinnut palailevat maisemiin. Kilpaillessa pitää katsoa sitä pelikenttää. Vastustajat ovat usein tuttuja, pitää vain tietää, kenellä on tietoa kyseisestä kohteesta. Kannattaa mennä suurin piirtein samalle alueelle kuin muut, mutta onkimaan kuitenkin omilla konsteilla.

Pilkkimies tai -nainen voi narrata kesälläkin. Silloin pilkitään laiturilta ja veneestä. Veneestä pilkittäessä välineet saavat olla isommat ja syöttinä käytetään lieroa. Laituripilkinnässä käytetään hyvinkin hentoja välineitä. Pieniä morreja ja kolmen sentin lenkkiä ja liukupilkkejä. Myös kesäisessä pilkkimisessä ratkaisee paikka, pitää tietää missä kala pyörii. Taktiikkaakin tarvitaan, on liikuttava kalan mukana.

Pilkkimestari Tapio Saastamoisen vaimo on myös innokas pilkkijä ja hänellä on oma roolinsa pilkkien ja tuotteiden valmistuksessa. Hän puhdistaa tuotteet, koukuttaa ja pakkaa. Ainakin yhtä innokas kuin minä, tuumaa Tapio.

Pilkkijän varusteet

Välineillä iso merkitys kuten monissa muissakin harrastuksissa. Väline valitaan tavoiteltavan saaliskalan ja oman kalastustyylin mukaan.

Nämä välineet ja varusteet tarvitset!

  • Pystypilkkejä eri kokoluokissa, sekä muutama mormuska. 
  • Syöteiksi kärpäsen toukkia sekä surviaissääsken toukkia. 
  • Pystypilkeille jämäkkä vapa ja mormyskalle erikseen herkkäkärkinen vapa. 
  • Siimaksi 0,20-0,25 mm monofiilisiima. Mormyskalle 0,10-0,16 mm monofiilisiima. 
  • Kaira, neljätuumaisella pääsee hyvin alkuun. 
  • Sohjokauha avannon puhdistamista varten. 
  • Pilkkijakkara istuimeksi ja välineiden sekä kalojen säilytykseen.
  • Jäänaskalit ovat jokaisen pilkkijän halpa henkivakuutus.

Pilkkimestarin ikimuistoisin reissu!

Kysyimme pilkkimestari Tapio Saastamoiselta erityisesti mieleen jääneestä pilkkireissusta, sekä suurimmista hänen pilkeillään saaduista ahvenista.

Mieleen jäävin pilkkireissu on Keiteleen Nilakka-järvellä 14.12.1998. Sain 514 kpl ahvenia, joiden keskipaino 72 grammaa. Yhteensä 37,3 kiloa. Joulukuun puolessa välissä aurinko on ylhäällä noin neljä tuntia. Pilkkinä oli Saukon 75 mm, tapsina katkajäljitelmä, syöttinä ahvenen silmä. Kolme viikkoa myöhemmin pilkittiin samalta järveltä edesmenneen Pekka Tuhkasen kanssa 59 kiloa ahvenia.

Mitkä ovat suurimmat pilkeilläsi saadut kalat?

Itse olen saanut 1240 gramman ahvenen ja suurin minulle ilmoitettu ahven pilkeilläni on 1825 grammaa, sekin saatu Saukko-pilkillä.

Suosituimmat Tapsa-pilkit

Saukko: Väreilevä uinti ja erityisesti suunniteltu tapsipilkintään. Saukko on kehitetty vuonna 1997 ja se on ollut jatkuvasti Suomen myyntitilastojen kärkipäässä ja viisi vuotta Suomen myydyin.

Saukko plus+: Saukon rinnakkaismalli, joka poikkeaa perusmallin Saukosta leveytensä ja painonsa ansiosta. Tuotteistani toiseksi myydyin malli. Muun muassa vuonna 2010 tällä pilkillä voitettiin naisten Suomen mestaruus.

Houkutus: Venemallinen, keinuvauintinen pilkki. Sopii kaikenlaiseen pilkintään.

Reinikka: Kokoonsa nähden painava. Nopeaan pilkintään.

Tähti: Tähtimallinen yleispilkki.

Heikki- ja Jylhä-pilkit ovat moninkertaisen suomenmestarin Heikki Leivon kehittämät mallit, jotka on suunniteltu ketju- ja värikoukkupilkintään.

Tapsa-pilkit info:

Tapsa-pilkit/ Tapio Saastamoinen, Roviorannantie 296 A, 72810 Jylhänkylä

Pilkkimestarin kotisivuille TÄSTÄ

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *