Vakkakoski- Lohikalojen koti
Kiirunan erämaan tuntureiden kätkössä kuohuu useita kirkasvetisiä koskia. Yksi niistä on legendaarinen Vakkakoski, jota isännöivät taimenet ja harjukset.
Vakkakoski sijaitsee Kiirunan pohjoispuolella keskellä ei mitään Torniojoen latvavesillä. Alueella sijaitsee myös erämaaleiri Vakkakoski Vildmarks Camp, joka tarjoaa erinomaiset puitteet kalastukselle.
Kalastuksen lisäksi alueella voi nauttia kauniista maisemista ja ikimuistoisista hetkistä luonnon parissa. Luonto on ainutlaatuinen runsaine linnustoineen, jossa on pääasiallisesti järvilintuja, mutta myöskin meri- ja maakotkat vierailevat alueella säännöllisesti. Unohtaa ei sovi myöskään hirviä, joita alueella liikkuu usein. Kontioitakin alueella asustaa, mutta niitä tosin pääsee harvoin näkemään.
Kosken pääkala on harjus, jota on runsaasti. Suurimmat harjukset painavat yli kilon ja viihtyvät parhaiten päävirtojen reunoilla sijaitsevissa montuissa. Päivän- ja koskikorentojen sekä vesiperhosten kuoriutumiset saavat harjukset aktivoitumaan ja rytmittävät niiden syöntijaksoja. Loppukaudesta harjukset ruokailevat usein lähes koko päivän valmistautuessaan talvea varten.
Harjusten lisäksi Vakkakoskelta saadaan kauniita pilkkukylkiä. Realistinen mahdollisuus on saada siiman päähän myös suurempia yksilöitä, mutta yleensä saalistaimen painaa noin 0,5–2 kiloa. Päivällä taimenta kannattaa pyytää päävirtojen reunoilta, mutta hämärässä taimenet uskaltautuvat aivan rannan tuntumaan, varsinkin hyönteisten kuoriutuessa.
Vakkakosken pituus on 3,6 kilometriä ja leveys vaihtelee noin 40 metristä 200 metriin. Päävirta on syvä ja voimakas, mutta välillä on saaria, ja vesi virtaa useista uomista. Veden korkeus vaikuttaa ratkaisevasti suurimpien harjusten ja taimenten olinpaikkoihin, mutta pienempiä alle 35 senttisiä kaloja löytyy koko kosken matkalta. Suurimmat kalat valtaavat parhaimmat alueet, jossa on parhaiten suojaa ja ravintoa.
Vakkakoski on täynnä toinen toistaan mielenkiintoisempia kalastuspooleja. Niska on erinomaista pintaperhovettä, mutta parhaiten se on kalastettavissa alhaalta päin katsottuna vasemmalta puolelta. Sen sijaan toinen puoli on syvä ja louhikkoinen ja sen kalastaminen onnistuu parhaiten matalalla vedellä. Niska-alueella näkee usein suurempia taimenia ja harjuksia ruokailemassa. Alueen voi kuitenkin kalastaa monipuolisesti ja kalastavia perhoja ovat usein pintaperhot, nymfit sekä streamerit aina tilanteesta riippuen.
Niskan taittuessa vuolaaksi koskeksi potentiaalisia alueita ovat molemmin puolin virran reunat ja kiventakuiset. Virta on voimakas ja kuohut ryöppyävät voimalla vajaa 200 metriä, jonka jälkeen virta rauhoittuu suvannoksi. Ennen suvantoa kovemman virran reunoilla olevat virranpyörteet ja peilit ovat potentiaalisia ottipaikkoja. Näistä saadaankin usein suuria harjuksia ja taimenia.
Amandan ranta!
Suvantoalue on mainiota pintaperhovettä, ja usein alueella näkyy ruokailevia kaloja. Alavirrasta ylävirtaan katsottuna sijaitsee ”Madonnan vartioima” ottipaikka oikealla puolella. ”Madonna” on saanut nimensä puuhun kiinnitetystä naispatsaasta. Rannassa on myös tulipaikka, jossa voi keitellä nokipannukahvit ja tarkkailla kalojen pintakäyntejä. Vastarannalla sijaitsevassa niemennokassa on myös tulistelupaikka. Koko suvantoalue on erinomaista pintaperhovettä. Illan hämärtyessä pupahätsien aikaan taimenet siirtyvät keskiosan montuista aivan rantaviivaan ruokailemaan. Pieni pintakäynti yllättää usein 1–2 kilon mullosella.
Suvannon jälkeen virta voimistuu jälleen vuolaaksi ja hakeutuu useisiin uomiin. Päävirtojen reunat ovat varteenotettavia ottipaikkoja. Alhaalta katsottuna saaren ylä- ja vasenpuoli ovat kivikkoista virtaa. Alue on nimeltään ”Esters Grop” ja yksi koskialueen varmimpia harjuspaikkoja. Ester Gropin kohdalla olevan suuren irtolohkareen jälkeinen alue on myöskin varteenotettava ottipaikka. Tämän ”Esterin montun” alapäästä on mahdollista kahlata yli ja kalastaa saaren molemmat puolet. Kahluureitin yläpuolella sijaitsee erinomainen ottipaikka varsinkin päivänkorentojen kuoriutuessa.
Saaren jälkeen uomat yhtyvät ja virtaus jatkuu voimakkaana kuohuvana koskena. Tässäkin virran reunat ovat potentiaalisia taimenen ja harjuksen ottipaikkoja. Voimakkaan kosken jälkeen virta hiljenee muodostaen niska-alueen joen mutkan kohdalle ennen seuraavaa vuolasta koskipätkää. Parhaiten alueen voi kalastaa alhaalta katsottuna vasemmalta puolelta. Päivällä kalat nousevat pintaperhoihin ja vesiperhosten kuorituessa paikka muuttuu harjuskattilaksi. Vakkakosken viimeinen koskipätkä onkin hämärissä varteenotettava taimenpaikka, kun kalat nousevat syönnökselle koskeen. Monen paikalliset kalastavatkin yleensä pelkästään loppuliukua.
Kokenut kalastaja löytää ottipaikat itsenäisesti, mutta vieraillessa koskella ensimmäistä kertaa kannattaa pyytää leirin isäntä Rune Müller oppaaksi. Omille asiakkailleen hän neuvoo paikat mielellään.
Kalastusleiri Vakkakoski Vildmarks Camp!
Vakkakoski Vildmarks Camp sijaitsee 25 kilometriä Kiirunasta pohjoiseen. Leirin isäntä Rune Müller noutaa asiakkaat Kurravaarasta, joka sijaitsee Kiirunasta noin 18 kilometriä koilliseen. Nopea ja turvallinen vene kuljettaa matkustajat alle tunnissa kohteeseen.
Leiri ja kolme majoitusmökkiä sijaitsevat lähellä Vakkakosken ja Rauttasjokeen vievän virran yhtymäkohtaa noin 200 metriä alavirtaan vastarannan puolella. Leirissä on myös sauna, grillikatos ja muutama WC. Sähköä jauhaa tarvittaessa agrekaatti.
Vaikeiden kulkuyhteyksien takia Vakkakoskella kalastaakin pääasiassa Runen asiakkaat, muutamaa paikallista mökkiläistä lukuun ottamatta. Leirin ja Vakkakosken väliä kuljetaan pienemmillä veneillä, joita saa vuokrattua leiristä.
Leirin isäntä Rune Müller
Paikallinen palvelujen tarjoaja Rune Müller on Ruotsin armeijan entinen upseeri. Hän on kotoisin Tornionjokilaaksosta ja puhuu toisena äidinkielenään suomea. Rune on kalastanut lapsesta saakka. Jäätyään eläkkeelle Arean jääkärikoulusta vuonna 2002 hänelle tuli mahdollisuus yrityksen perustamiseen, ja sillä tiellä hän nyt on. Vuosia sitten täytettyään 65 vuotta hän suunnitteli jäävänsä eläkkeelle myös tästäkin hommasta, mutta toiminta jatkuu edelleen ja ensi kesäkin on jo osittain myyty.
Asiakkaat ovat 50% suomalaisia, 10% belgialaisia, 10% saksalaisia ja 30% ruotsalaisia.
Ryöstökalastus on vähentynyt, verkkokalastus loppunut, joten harjus ja siikakannat ovat voimistuneet. Ennen vesissä oli runsaasti myös rautua, mutta vesien lämpenemisestä johtuen kannat ovat taantuneet.
Rune neuvoo kalastajia: ”Älä rosvokalasta ja laske suuret kalat takaisin”. Esimerkiksi harjus kutee noin kuuden vuoden ikäisenä ja on silloin 44– 45 senttiä pitkä. Ruokakaloiksi suositellaan otettavan välimitan kaloja. Suurten kalojen takaisin laskeminen näkyykin nopeasti kalakantojen tilassa.
Vakkakoski Vildmarks Camp info:
Hinnat ja varaustilanne kannattaa tiedustella Rune Mülleriltä. Kalastuspaketin voi tilata myös täysihoitona. Myös kalastusluvat voi lunastaa Rune Mülleriltä. Runen kautta voi tilata myös päiväretken Jiekakoskelle, joka on seuraava koski Vakkakoskesta ylöspäin. Vakkakoski ja Jiekakoski kuuluvat Kiirunan kunnan yleislupa-alueeseen.
RIM Fritid HB
Rune Müller
Deltavägen 14
98145 KIRUNA
Puhelin: +46 (0)980 807 53 Telefax: +46 (0)980 807 53 Matkapuhelin: +46 (0)70 590 63 13 E-mail: rune.muller@swipnet.se
Torniojärvi:
Torniojärvi (Duortnosjavri) on tunturijärvi Kiirunan kunnassa Norrbottenin läänissä Pohjois-Ruotsissa. Järven pinta-ala on 330 km² ja kokonaispituus 70 kilometriä. Se on Ruotsin seitsemänneksi suurin järvi. Järvi laskee kaakkoon Tornionjokea pitkin. Torniojärven rannalla sijaitsevat pieni Abiskon kylä sekä Abiskon kansallispuisto. (lähde wikipedia)
Syvyyttä järvellä on parhaimmillaan jopa 168 metriä. Tästä kylmän veden kirkkaasta altaasta saa mahtava Tornionjoki alkunsa.
Hyvä valikoima reissulla tarvittavia retkeily- ja vaellustarvikkeita löytyy esimerkiksi *TÄSTÄ, tai *TÄSTÄ.
*Tähdellä merkatut ovat mainoslinkkejä. Linkkien kautta tilatuista tuotteista saan pienen komission. Saaduilla tuloilla ylläpidän tätä blogia.