Ruisleipä on aina ollut tärkeää ravintoa suomalaisille! Sodassa ruisleivän merkitys korostui varsinkin silloin, kun muuta ruokaa ei ollut saatavilla. Lue menestystarina Talvisodan leivästä!
Vanhan suomalaisen sananlaskun mukaan, ”Kyllä leipä miehen tiellä pitää”, pitää varmasti paikkansa. Ruisleivän sisältämät hiilihydraatit imeytyvät hitaammin, täyttävät vatsan ja pitävät nälän poissa pitkään.
Talvisodassa ruisleivällä oli suuri merkitys. Vaikka rintamalla muona-annokset olivat riittäviä, ankarat taistelut ja kova pakkanen vaikeuttivat lämpimän ruuan toimittamista sotilaille. Taistelujen lomassa sisukkaat miehet käyttivät ravinnokseen kuivaa ruisleipää eli vanikkaa. Ilman vanikkaa kaikki miehet eivät olisi edes selviytyneet.
Tässä artikkelissa käymme läpi Talvisodan leivän historiaa ja kuinka Kuopion Lottaperinneyhdistys yhdessä Pielavedellä toimivan Leipomo Puustellin kanssa toivat perinteisen Talvisodan leivän suuren yleisön tietoisuuteen.
Sotaleivän historiasta!
Talvisodan leivän historia juontaa juurensa jo ennen talvisotaa edeltävälle ajalle, kun suunniteltiin mahdollista sota-ajan ruokahuoltoa. Lotta Svärd -järjestö oli hyväksynyt puolustusministeriön ehdotuksen leivän leipomisesta. Hyvin organisoituna leipää leivottiinkin jo ennen talvisotaa edeltävällä linnoitus ja kertausharjoitus kaudella.
Talvisodan syttyessä leipää jouduttiin leipomaan suurempia määriä. Leivonta suoritettiin pääasiassa yksityisissä taloissa, joissa oli sopiva uuni sekä hyvät kulkuyhteydet. Lisäksi leipää leivottiin joissakin kaupunkiosastoissa. Yleensä uunit lämpenivät vain öisin, etteivät mahdolliset vihollisen lentokoneet olisi havainneet uunien lämmityksestä aiheutuvia savuja.
Leivällä tarkat kriteerit!
Armeijan leivällä oli tarkat kriteerit. Puolustusministeriön antamien ohjeiden mukaan leivän tuli olla ohutta hapanta ruisleipää, joka oli muodoltaan neliskulmaista ja kooltaan noin 25 x 25 senttimetriä. Leipä oli pakattava puolustusministeriön luovuttamiin kartonkilaatikoihin. Yhteen kartonkilaatikkoon mahtui noin 17- 18 kiloa leipää. Laatikot olivat myös mitoitettu niin, ettei junavaunuun jäänyt tyhjää tilaa.
Leivontaan osallistuville ryhmille jaettiin neliskulmaiset muotit. Taikinan reseptinä käytettiin sata litraa vettä ja hehto ruisjauhoja. Hapatettu taikina jaettiin pienempiin osiin, kaulittiin ja leikattiin muotilla neliskulmaisiksi leiviksi, paistettiin sekä kuivattiin vartaissa.
Kuiva leipä oli hyvin säilyvää ja kevyttä kantaa repussa tai taskussa. Kuivaa leipää oli mahdollista ”nakerrella” myös silloin, kun muuta ruokaa ei saatu toimitettua rintamalle.
Kiitoksena veteraaneille ja lotille!
Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Kuopion Lottaperinneyhdistys ry halusi valmistaa Talvisodan leivän kiitokseksi maamme veteraaneille ja lotille. Yhdistys halusi myös muistuttaa kaikkia suomalaisia siitä, miten valtavan vastuun Suomen naiset ottivat sota-ajan elintarvikehuollosta.
Talvisodan leivän idean takana olivat Kuopion Lottaperinneyhdistys ry entinen puheenjohtaja ja kunniajäsen Pirkko Nousiainen, nykyinen puheenjohtaja Sirkka-Liisa Saastamoinen, jäsen Leena Savolainen sekä lotta Maire Rautakoski. Pielavedellä asuva Leena Savolainen otti yhteyttä Leipomo Puustellin Pekka Savolaiseen leivän tekemiseksi.
Leivän resepti pidettiin samana kuin mitä se oli sodan aikana. Pekka Savolaisen mukaan taikinan koostumuksen ja paiston kanssa tehtiin kokeiluja, koska liian kovasta taikinasta tuli liian kova leipä. Sopivan pehmeällä taikinalla leivän tekeminen onnistui. Lisäksi leivän onnistumiseen vaikuttavat paistoaika ja lämpötila.
Talvisodan leipää saatavissa ympäri Suomen!
Talvisodan leipää on mahdollista tilata kaikkialle Suomeen joko kauppoihin myytäväksi tai yksityishenkilöille Matkahuollon rahtina. Leipomon myymälän lisäksi leipää on saatavilla lähikunnista Tervossa, Vesannolla, Siilinjärvellä ja Kuopiossa. Esimerkiksi Kuopiossa leipää myydään Prismassa ja Citymarketeissa. Siilinjärvellä S-marketissa ja Halpahallissa.
Lähikuntien lisäksi leipää on mahdollista tilata muihinkin ruokakauppoihin ympäri Suomen. Tällä hetkellä leipää on saatavilla ainakin Tampereen Kauppahallista.
Talvisodan leivän suositushinta on noin neljä euroa. Pieni siivu leivän hinnasta tilitetään Kuopion Lottaperinneyhdistykselle. Näin leipomo haluaa olla tukemassa yhdistystä kiitoksena yhteistyöstä.
Muutama sana leipomosta!
Leipomo aloitti toimintansa vuonna 1965 Pielaveden Osuuskaupan omistuksessa. Vuonna 1992 Pielaveden Osuuskaupan toiminta loppui, jonka jälkeen leipomon toimintaa jatkoi Matti Tissari perustamansa Leipomo Puustelli Ky:n nimissä. Vuonna 1998 leipomo sai uudet ja nykyaikaiset toimitilat. Vanhat toimitilat olivat käyneet ahtaiksi ja leipomon yhteyteen haluttiin myös myymälä ja kahvila.
Matti Tissarin jäädessä eläkkeelle, leipomoa jatkoivat Jouni ja Anne Tissari. Samassa yhteydessä yritysmuodoksi vaihdettiin osakeyhtiö. Keväällä 2005 Anne ja Jouni Tissari möivät leipomon liiketoiminnan Jouni Asikaiselle ja Pekka Savolaiselle. Toukokuussa 2014 Jouni Asikainen möi osakkeensa Arja ja Pekka Savolaiselle. Tällä hetkellä leipomo työllistää 10-15 työntekijää ja on yksi Pielaveden suurimmista työnantajista.
Leipomo Puustellin tuotevalikoima koostuu leivistä, pullista, kakuista ja monista muistakin konditoriatuotteista, joita voi tilata tai ostaa leipomon myymälästä. Lisäksi leipomon yhteydessä olevasta kahvilasta on saatavilla myös keittolounasta.
Avoinna arkisin 7.30-15.30, Lauantaina 8.00-13.00, (kesä-elokuu 7.30-16.00), sunnuntaisin suljettu.
Yhteystiedot: Leipomo Puustelli Oy, Y-tunnus 1964316-1
Osoite: Puistotie 9, 72400 PIELAVESI
Puhelin: Pekka Savolainen, 0400 760 793, Sähköposti: pekka.savolainen (ät) leipomopuustelli.com
Leipomo Puustelli Oy:n kotisivuilta lisätietoja TÄSTÄ.
Käytetyt lähteet: Leipomo Puustelli Oy, Pekka Savolaisen haastattelu. Raatteen Portti, Talvisota museo. Anneli Pranttilan väitöskirja: Rintamamiesten muonitus Suomessa sotavuosina 1939-1945.
